Kosteusvaurio

Kosteusvaurio syntyy kun rakenteeseen kertyy kosteutta, joka ei pääse kuivumaan normaaleja reittejä.

Hoitamaton kosteusvaurio johtaa aina käytännössä mikrobikasvustoon (=homevaurio).

Kosteusvaurio
Sulamisvesien aiheuttama kosteus- ja homevaurio rakennuksen nurkassa.

Kosteusvaurion tunnistaminen

Kosteusvaurio voidaan tunnistaa esimerkiksi ylimääräisen veden aiheuttamista kosteusjäljistä. Näitä ovat mm. rakennusmateriaalien muodonmuutokset, pinnoitteiden irtoaminen, värimuutokset tai materiaalin turpoaminen sekä kalkkihärmän esiintyminen tiili- tai betonipinnassa. Rakennuksen liiallinen kosteus voidaan myös todentaa sähköisillä mittalaitteilla. Mikrobivaurio on myös lähes varma merkki kosteusvauriosta.

Rakennusten kunnon arviointiin on olemassa monentasoisia menetelmiä ja palveluja. Kosteusvauriokuntoarvio on rakennustekninen tarkastus, jossa selvitetään rakennuksen kunto kosteusvaurioiden varalta. Tarkastuksessa käytetään aistinvaraisia menetelmiä, eikä pintoja rikota. Rakenteiden liiallinen kosteus osoitetaan pintakosteuden osoittimilla.

Kuntotutkimuksessa selvitetään muun muassa rakenteiden ja koneteknisten järjestelmien kunto. Tässä tarkastustyypissä voidaan avata pintarakenteita ja käyttää laboratoriotutkimuksia. Kuntotutkimuksella saadaan tarkempaa tietoa rakennuksen kosteusteknisestä kunnosta kuin kuntoarvioilla.

Kosteusvaurion syitä

  • Rakennus- tai suunnitteluvirhe
  • Liian matalalle korolle perustettu rakenne
  • Salaojituksen puute tai toimimattomuus
  • Puutteellinen kosteuseristys
  • Kylmäsillat
  • Väärä tarvike- tai materiaalivalinta
  • Rakentamisen yhteydessä rakenteisiin jäävä kosteus
  • Toimimaton veden poisto tasakatolta
  • Lipattomat ikkunanpuitteet
  • Räystäätön katto
  • Väärin toteutettu korjaus tai lisäeristys
  • Rakenteen puutteellinen tuuletus
  • Vesikattovuoto
  • Putkistovuoto
  • Laitevuoto
  • Huolimaton vedenkäyttö rakennuksen sisällä
  • Ilmanvaihtokanavien ja vesiputkien lämmönvaihtelusta johtuva veden kondensoituminen
  • Ilmankostuttimien liikakäyttö

Tyypillisiä kosteusvaurioita eri vuosikymmenten pientaloissa

(Lähde THL tutkimus 1993)

Ennen 1960 lukua

Ennen 1960-lukua rakennettuja erillispientaloja oli Suomessa noin 400 000 kappaletta (1993), suurin osa rintamamiestaloja. 1950-luvun talojen yleisimmäksi kosteusvaurioksi on osoittautunut maata vasten rakennetun perusmuurin vuoto, jonka kautta kosteus pääsee kellaritiloihin. Kansanterveyslaitoksen suorittamassa tutkimuksessa tämä vaurio havaittiin joka toisessa tutkitussa talossa. Joka toisessa talossa havaittiin myös vesikattovaurio. Sen todettiin johtuvan yleensä peltikaton naulanreikien vähäisestä vuodosta tai kondenssivedestä, joka tiivistyi peltikattoon pyykinkuivauksen yhteydessä. Joka kolmannesta tutkitusta rakennuksesta löytyi myös putki- ja laitevuotojen aiheuttamia kosteusvaurioita.

1960-luku

1960-luvun pientalojen yleisin kosteusvaurio on vesikatteen vuoto, josta kärsi tutkimuksen mukaan 38 % taloista. Yhtä yleinen ongelma on seinien kosteusvaurio, joka löytyy yleensä kylpyhuoneesta. Putkiston aiheuttamia kosteusvaurioita on 35 %:ssa taloja ja talon alapohjan vaurioita 34 %:ssa tutkituista 60-luvun taloista. Alapohjan vaurion syy on yleensä joko kylpyhuoneen lattiavaurio tai talon ulkopuolisten pintavesien jääminen sokkelin juureen. Ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä aiheutuu kosteusvaurioita noin 12 %:ssa taloista.

1970-luku

Tämän vuosikymmenen pientalot ovat tyypillisesti matalalle perustettuja, puurunkoisia taloja, joista monissa on myös valesokkelirakenne. 1970-luvulla alettiin käyttää muovia höyrysulkuna. Yleisin kosteusvaurio on vesikatteen vuoto (jopa 61 %), johtuen tasakatoista ja vuotavista läpivienneistä. Yleinen ongelma on myös kylpyhuoneen seinien kosteusvaurio (28 %), putkivauriot (26 %) sekä alapohjavauriot (22 %). Alapohjavaurion syynä on yleensä kylpyhuoneen lattiavaurio. Ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä on aiheutunut kosteusvaurioita noin 22 %:lle 1970-luvun taloista.

1980-luku

1980-luvun pientalojen yleisin kosteusongelma on seinien kosteusvaurio, joka esiintyy usein kylpyhuoneen seinässä (42 %). Laitevaurioita (25 %), alapohjan kosteusvaurioita (24 %), vesikattovaurioita (21 %) sekä ilmanvaihtokanaville kondensoituneesta vedestä aiheutuneita kosteusvaurioita (24 %) löytyy myös suhteellisen paljon. Vesijohtovaurioita (12 %) löytyy myös.

Joillekin myymillemme tarvikkeille rahti määräytyy toimitusosoitteen postinumeron ja toimitettavan määrän mukaan. Kerro meille siis ensin postinumerosi, niin voit sen jälkeen lisätä tämän tuotteen ostoskoriin. Voit määritellä rahtilaskentaan käytettävän postinumeron tässä:
Postinumero