Kosteusvaurio – Tunnista, ennaltaehkäise ja korjaa ajoissa
Kosteusvaurio voi syntyä salakavalasti ja aiheuttaa merkittäviä terveys- ja rakenneongelmia. Tunnistamalla vaurion merkit ajoissa ja toimimalla nopeasti voit estää mittavat korjauskulut ja suojata kotisi terveellisyyden.
31.3.2025
Kosteusvaurio tarkoittaa rakenteisiin kertynyttä kosteutta, joka ei pääse haihtumaan normaalisti. Hoitamaton kosteusvaurio johtaa lähes aina mikrobikasvuston, kuten homeen, syntymiseen ja voi heikentää sisäilman laatua sekä aiheuttaa terveysriskejä.
Miten tunnistan kosteusvaurion?
Fyysiset muutokset rakenteissa voivat paljastaa kosteuden: maalin kupruilu, materiaalien turpoaminen, pinnoitteiden irtoaminen, värimuutokset tai kalkkihärmä ovat tyypillisiä merkkejä. Myös tunkkainen tai makea haju voi viitata ongelmaan.
Kosteusvaurion toteamiseen käytetään usein pintakosteuden osoittimia ja muita sähköisiä mittalaitteita. Epäselvissä tapauksissa voidaan hyödyntää laboratoriotutkimuksia, joilla voidaan varmistaa mahdollinen mikrobikasvusto.
Kosteusvauriokuntoarvio on rakenteita rikkomaton tarkastus, kun taas kuntotutkimuksessa voidaan avata rakenteita ja tehdä perusteellisempia selvityksiä rakennuksen kosteusteknisestä kunnosta.
Yleisimmät kosteusvaurion syyt
- Putkivuodot ja laiteviat
- Kapillaarisesti rakenteisiin nouseva maakosteus
- Kondensaatio huonosti tuuletetuissa tiloissa
- Salaojituksen puute tai toimimattomuus
- Kylmäsillat ja huono eristys
- Rakennusvirheet tai väärät materiaalivalinnat
- Vesikaton, ikkunoiden tai muiden liittymien vuodot
- Ilmankostuttimien liikakäyttö tai huolimaton vedenkäyttö sisätiloissa
Ennaltaehkäisy ja korjaaminen
Ennaltaehkäisy:
- Pidä ilmanvaihto kunnossa, jotta kosteus ei pääse kertymään rakenteisiin
- Käytä kosteutta kestäviä materiaaleja erityisesti märkätiloissa
- Tarkista säännöllisesti putkistot ja tiivistykset
Korjaustoimenpiteet:
- Poista vaurioituneet materiaalit ja kuivaa rakenteet
- Desinfioi ja uusi tarvittaessa rakenteet
- Poista mikrobikasvustot ammattilaisen toimesta
Miten kosteusvaurio vaikuttaa?
Kosteusvaurio voi heikentää asunnon sisäilman laatua ja aiheuttaa hengitystieoireita. Pitkittyessään se kasvattaa korjauskustannuksia ja voi johtaa rakenteellisiin vaurioihin kuten lahon syntyyn tai betonin rapautumiseen. Lisäksi rakennuksen arvo voi laskea merkittävästi.
Tyypilliset kosteusvauriot eri aikakausien pientaloissa
(Lähde: THL:n tutkimus, 1993)
Ennen 1960-lukua
Vuoteen 1993 mennessä Suomessa oli noin 400 000 ennen 1960-lukua rakennettua erillispientaloa, joista suurin osa oli rintamamiestaloja. Tyypillisin kosteusvaurio näissä rakennuksissa oli perusmuurin vuoto – maata vasten rakennettu sokkeli päästi kosteutta kellaritiloihin. Tämä vaurio löytyi joka toisesta tutkitusta talosta. Samoin joka toisessa havaittiin vesikattovaurio, joka johtui yleensä peltikaton naulanreikien tihkuvuodoista tai kondenssivedestä, joka syntyi esimerkiksi pyykinkuivauksen yhteydessä. Lisäksi joka kolmannessa rakennuksessa havaittiin putkisto- tai laitevuotojen aiheuttamia kosteusongelmia.
1960-luku
Tämän vuosikymmenen pientaloissa yleisin kosteusvaurio oli vesikatteen vuoto, jota esiintyi 38 %:ssa tutkituista taloista. Yhtä yleisiä olivat kylpyhuoneiden seinien kosteusvauriot. Putkivuotoja löytyi 35 %:sta ja alapohjavaurioita 34 %:sta taloista. Alapohjan vauriot johtuivat usein kylpyhuoneen lattiavaurioista tai ulkopuolisten pintavesien kerääntymisestä sokkelin juureen. Lisäksi ilmanvaihtokanaviin tiivistynyt vesi aiheutti vaurioita noin 12 %:ssa rakennuksista.
1970-luku
1970-luvun pientalot rakennettiin usein matalalle perustukselle, puurunkoisina ja valesokkelirakenteella. Höyrysulkumateriaalina alettiin käyttää muovia. Näissä taloissa vesikattovuodot olivat yleisimpiä (61 %), erityisesti tasakattojen ja vuotavien läpivientien vuoksi. Kylpyhuoneiden seinävauriot olivat myös yleisiä (28 %), samoin putkivuodot (26 %) ja alapohjan kosteusvauriot (22 %), joiden syynä oli usein kylpyhuoneen lattian vaurioituminen. Ilmanvaihtokanavien kondenssivesi aiheutti ongelmia noin 22 %:ssa taloista.
1980-luku
1980-luvun pientaloissa yleisin kosteusvaurio liittyi kylpyhuoneiden seiniin (42 %). Muita yleisiä ongelmia olivat laitevauriot (25 %), alapohjan kosteusvauriot (24 %), vesikattovuodot (21 %) sekä kondenssiveden aiheuttamat vauriot ilmanvaihtokanavissa (24 %). Vesijohtovuotoja löytyi 12 %:ssa taloista.
