Rakennusmääräyskokoelma ennen vuotta 2018 ja mihin se nykyisin sisältyy

Suomen rakentamismääräyskokoelma oli pitkään rakentamista ohjaava keskeinen kokonaisuus. Vuonna 2018 sen rakenne ja julkaisutapa muuttuivat merkittävästi, kun sisällöt siirrettiin ympäristöministeriön asetuksiin. Tämä artikkeli kuvaa vanhaa tilannetta ja kokoelman rakennetta ennen uudistusta.
31.3.2025

Mikä oli rakennusmääräyskokoelma?

Suomen rakentamismääräyskokoelma sisälsi yksityiskohtaisia rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita. Se perustui maankäyttö- ja rakennuslakiin ja oli käytössä ennen vuotta 2018. Kokoelman määräykset olivat velvoittavia, mutta ohjeet olivat suositusluonteisia.

Kokoelman säännökset koskivat erityisesti uudisrakentamista, mutta niitä sovellettiin tapauskohtaisesti myös korjaus- ja muutostöihin, riippuen hankkeen laajuudesta ja vaikutuksesta rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen.

Rakennusmääräyskokoelman rakenne (ennen vuotta 2018)

Rakentamismääräykset oli jaettu seuraaviin osiin:

• A: Yleinen osa
• B: Rakenteiden lujuus
• C: Eristykset
• D: LVI ja energiatalous
• E: Rakenteellinen paloturvallisuus
• F: Yleinen rakennussuunnittelu
• G: Asuntorakentaminen

Nykytilanne vuodesta 2018 eteenpäin

Rakentamismääräyskokoelma on korvattu ympäristöministeriön asetuksilla, joita julkaistaan aihealueittain. Sääntelyn tavoitteena on selkiyttää rakennusmääräysten soveltamista ja erottaa sitovat määräykset ja ei-sitovat ohjeet selvemmin toisistaan.

Uudistuksessa on viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana osa vanhoista määräyksistä voi olla vielä soveltuvia. Ajantasaiset rakentamismääräykset ja -ohjeet löytyvät ym.fi/rakentamismaaraykset -sivustolta.

Rakennustuotteiden kelpoisuus

Rakennustuotteen soveltuvuus rakentamiseen osoitetaan CE-merkinnällä, jos tuote kuuluu EU:n rakennustuoteasetuksen piiriin. Mikäli CE-merkintä ei ole mahdollinen, kelpoisuus voidaan osoittaa esimerkiksi vapaaehtoisella tyyppihyväksynnällä, varmennustodistuksella tai laadunvalvontajärjestelmällä.