Ylijännitesuojat

Ylijännitesuoja suojaa kodin sähkölaitteita, sähkökeskuksen komponentteja ja aurinkopaneelijärjestelmiä äkillisiltä jännitepiikeiltä ja ylijännitteeltä. Valikoimastamme löydät ylijännitesuojat niin pienempiin asennuksiin kuin vaativiin kiinteistökohteisiin, olipa kyseessä sitten yksivaiheinen T2-suoja, kolmi- tai nelivaiheinen ratkaisu tai aurinkopaneeleiden oma suojaus. Tutustu myös vikavirtasuojiin ja johdonsuojakatkaisijoihin.

Tämän tuoteryhmän tuotteet ovat saaneet asiakkailtamme keskimäärin 4 tähteä. Tuotearvosteluja on 2.

Ylijännitesuojat

Ylijännitesuoja on sähkökeskuksen komponentti, joka rajoittaa sähköverkossa kulkevia äkillisiä ylijännitepiikkejä ja johtaa liikaenergian turvallisesti maahan. Näitä piikkejä syntyy tyypillisesti salamaniskuista, sähköverkon kytkentätransienteista sekä suurten sähkömoottoreiden käynnistymisestä. Ilman ylijännitesuojaa lyhytkin jännitehäiriö voi vaurioittaa herkän elektroniikan, tehoelektroniikan tai aurinkopaneelin inverttereitä pysyvästi.

Ylijännitesuojien suojaustasot: T1, T2 ja T3

Ylijännitesuojat luokitellaan suojaustason mukaan tyyppeihin T1, T2 ja T3. Jokainen taso on tarkoitettu eri kohtaan asennusta, ja parhaan suojaustuloksen saa käyttämällä tasoja oikein yhdessä.

T1-ylijännitesuoja asennetaan rakennuksen pääkeskukseen tai mittarikeskukseen. Se rajoittaa sähköverkkoon tulevat voimakkaat salamaylijännitteet ja kestää suuria impulssivirran huippuarvoja, tyypillisesti 25 kA tai enemmän.
T2-ylijännitesuoja asennetaan ryhmäkeskukseen tai pääkeskukseen T1:n jälkeen. Se rajoittaa T1:n läpi päässeet jäännösjännitteet ja kytkentätransientit. T2-suoja on yleisin omakotitalon ja pienteollisuuden ratkaisu.
T3-ylijännitesuoja eli hienosuoja asennetaan lähelle suojattavaa laitetta, esimerkiksi pistorasiaan tai laitteen omaan syöttöpisteeseen. Se tarvitaan, kun kaapelin pituus T2-portaalta laitteelle ylittää 10 metriä.

T1- ja T2-suoja voidaan yhdistää myös yhteen laitteeseen, jolloin puhutaan T1+T2-yhdistelmäsuojasta. Tällainen ratkaisu sopii erityisesti aurinkopaneelijärjestelmiin, joissa DC-puolen suojaus on kriittinen.

Mille sähköjärjestelmälle ylijännitesuoja valitaan?

Ylijännitesuojan valinta riippuu sähköverkon rakenteesta eli verkkotyypistä. Suomessa käytössä ovat pääasiassa TNC- ja TNS-verkot.

TNC-verkossa nolla- ja suojamaajohdin on yhdistetty samaan johtimeen (PEN-johdin). Tähän sopii kolminapainen 3P-rakenne.
TNS-verkossa nolla- ja suojamaajohdin ovat erillisiä. Tähän valitaan nelinapainen 4P-rakenne tai 3P+N-rakenne.

Asennuksen suunnittelussa on lisäksi huomioitava nimellinen suojausjännite (Uc), maksimi-impulssivirta (Iimp tai Imax) sekä jäännösjännite (Up). Mitä pienempi jäännösjännite, sitä paremmin herkät laitteet suojautuvat.

Ylijännitesuoja omakotitaloon: mitä tarvitaan?

Omakotitalon ylijännitesuojaus rakennetaan tyypillisesti kahdessa portaassa. Pääkeskukseen tai mittarikeskukseen asennetaan T1- tai T2-tason suoja, ja herkimpien laitteiden, kuten kodinelektroniikan, lämpöpumpun ohjausyksikön tai aurinkoinverttereiden, lähelle lisätään tarvittaessa T3-hienosuoja. Kolmi- tai nelivaiheinen suoja kattaa kaikki vaihejohteet sekä nollajohtimen yhdellä asennuksella.

Ylijännitesuoja asennetaan sähkökeskuksessa ennen vikavirtasuojaa. Jos asennusjärjestys on väärä, ylijännitesuoja voi laukaista vikavirtasuojan häiriötilanteessa tarpeettomasti.

Ylijännitesuoja aurinkopaneelijärjestelmään

Aurinkopaneelijärjestelmässä ylijännitteen riski on tavanomaista suurempi, koska paneelit ovat ulkona alttiina salamaniskuille ja pitkät DC-kaapelit toimivat antennina induktiiviselle ylijännitteelle. Aurinkopaneelien ylijännitesuoja asennetaan sekä DC-puolelle paneelien ja inverttereiden väliin että AC-puolelle invertteriltä verkkoliityntäpisteeseen. Malmbergsin T1+T2-yhdistelmäsuoja 1000 V jännitteellä on suunniteltu nimenomaan aurinkopaneelijärjestelmien DC-puolen suojaukseen.

Kuinka valita oikea ylijännitesuoja?

Ylijännitesuoja valitaan seuraavien tekijöiden perusteella:

Verkkotyyppi: Verkkotyyppi TNC vai TNS määrittää, tarvitaanko 3P- vai 4P (3P+N) -rakenne.
Asennuspaikka: Asennus pääkeskukseen, ryhmäkeskukseen tai laitteen läheisyyteen määrittää tarvittavan suojaustason (T1, T2 vai T3).
Nimellisjännite: Suomen pienjänniteverkon nimellisjännite on 230/400 V. Aurinkopaneeleilla DC-puolella jännite voi olla jopa 1000 V.
Impulssivirran kestävyys: Valitse riittävä Imax- tai Iimp-arvo asennuskohteen salama- ja ylijänniteriski huomioiden.
Vaihdettava kasetti vai kiinteä rakenne: Osassa suojista toiminnallinen elementti on vaihdettava kasetti, jolloin koko laitetta ei tarvitse uusia kulumisen jälkeen.

Sähköasentajan on aina varmistettava asennuksen vaatimustenmukaisuus voimassa olevien standardien ja paikallisen verkkoyhtiön ohjeiden mukaisesti.

Usein kysyttyä ylijännitesuojista

Mitä ylijännitesuoja maksaa?

Ylijännitesuojien hinnat vaihtelevat noin 60 eurosta yli 500 euroon riippuen suojaustasosta, napaluvusta ja merkistä. T2-tason kolminapainen suoja omakotitalon ryhmäkeskukseen maksaa tyypillisesti noin 60 ja 110 euron välillä. Vaativampiin kohteisiin tarkoitetut T1- tai T1+T2-yhdistelmäsuojat sekä ammattimaiset Dehn Dehnguard -sarjan laitteet voivat maksaa useita satoja euroja. Vaihdettava kasetti maksaa yleensä noin 13 euroa.

Onko ylijännitesuoja pakollinen omakotitalossa?

Ylijännitesuoja ei ole Suomessa lakisääteisesti pakollinen kaikissa omakotitaloissa, mutta SFS 6000 -standardi suosittelee sen asentamista uudisrakennuksiin ja peruskorjattaviin sähköjärjestelmiin. Vakuutusyhtiöt voivat myös edellyttää ylijännitesuojausta osana täysimääräistä korvausvelvollisuutta salamavauriotilanteessa. Aurinkopaneelijärjestelmissä ylijännitesuoja on käytännössä välttämätön inverttereiden suojaamiseksi.

Mihin kohtaan sähkökeskusta ylijännitesuoja asennetaan?

Ylijännitesuoja asennetaan sähkökeskuksessa aina ennen vikavirtasuojaa. Jos suoja asennetaan vikavirtasuojan jälkeen, se voi laukaista vikavirtasuojan häiriötilanteessa. T1-tason suoja sijoitetaan pääkeskukseen tai mittarikeskukseen syöttöpisteeseen, T2-suoja ryhmäkeskukseen ja T3-hienosuoja lähelle suojattavaa laitetta.

Mikä on ero T1-, T2- ja T3-ylijännitesuojan välillä?

T1-ylijännitesuoja on tarkoitettu rakennuksen syöttöpisteeseen ja se kestää suuret salamaimpulssit (Iimp). T2-ylijännitesuoja asennetaan ryhmäkeskukseen rajoittamaan T1:n läpi päässeet jäännösjännitteet ja kytkentäylijännitteet (Imax). T3-ylijännitesuoja eli hienosuoja suojaa yksittäisiä herkkiä laitteita ja se asennetaan laitteen välittömään läheisyyteen, kun kaapelin pituus T2-portaalta on yli 10 metriä.

Voiko ylijännitesuojan asentaa itse?

Ylijännitesuoja asennetaan sähkökeskukseen DIN-kiskoon, ja sen kytkeminen sähköverkkoon edellyttää sähköalan ammattihenkilön suorittamaa asennusta Suomen sähköturvallisuuslain mukaisesti. Asennuksen saa siis tehdä vain sähköpätevyyden omaava henkilö. Asentaja myös tarkistaa, että valittu suoja sopii kohteen verkkotyypille ja täyttää SFS 6000 -standardin vaatimukset.

Milloin ylijännitesuoja pitää vaihtaa?

Ylijännitesuoja kuluu jokaisen merkittävän ylijännitepiikin yhteydessä. Useissa laitteissa on merkkivalo tai indikaattori, joka ilmoittaa, kun suoja on käytetty loppuun ja vaatii vaihtoa. Vaihdettavalla kasetilla varustetuissa malleissa riittää pelkän kasetin vaihto, mikä on nopeaa ja edullista. Jos indikaattori puuttuu, suoja kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella suuren myrskysesongin jälkeen tai vähintään viiden vuoden välein.